Taikafasismin aatteellinen pohja
Taika- ja jästimaailman fasismissa on monia yhtäläisyyksiä, mutta myös eräitä eroja. Niitten aattellinen tausta on pitkälti samankaltainen, vaikka taikafasismissa on myös eräitä sille ominaisia piirteitä. Tällä oppitunnilla tarkastellaan ensin hieman fasismin yhteistä aatteellista taustaa ja lopussa erityisesti taikafasismin pohjaa taikayhteisöksi identifioitumisen sekä noitavainojen ja kansainvälisten salaisuussäädösten aiheuttamien yhteisöllisten traumojen suhteen.
Kaiken fasismin tärkeänä kulmakivenä toimii vastavalistuksen aateperinne. 1700-lukua nimitetään usein valistuksen vuosisadaksi. Valistuksella tarkoitetaan aatetta, joka korosti järkeä, ihmisen kykyä päätellä asioita sekä kehitystä. Ajatus ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa omaan kohtaloonsa ja esimerkiksi kehittää yhteiskuntaa oli radikaali perinteisempään Jumalan ja hallitsijan asemaa korostavaan näkemykseen nähden.
Jo valistuksen vallitessa sen rinnalla kulki erilainen ajatteluperinne, joka tuli jälkikäteen tunnetuksi vastavalistuksena. Vaikka se jäi valistuksen varjoon, on se joissain suhteissa yhtenäinen ja tähän päivään asti ulottuva Euroopan aatteellisen historian piirre.
Vastavalistuksen ajattelijat eivät olleet suinkaan yhtenäinen joukko, vaan sekalainen seurakunta, joiden ajatukset eivät suinkaan aina olleet yhteneväisiä. Ensisijassa vastavalistuksen kirjoittajien valistuksen järki-käsitystä ja edistysuskoa kritisoivat ajatukset kumpusivat valistuksen aiheuttamasta moraalisesta järkytyksestä.
On tärkeä muistaa, ettei vastavalistuksen ajattelijoita voi pitää fasisteina, vaikka heidän ajattelunsa olikin joissain suhtessa fasismin taustalla. Vastavalistuksen tärkeimmät ajattelijat elivät ennen kuin fasismia oli syntynytkään 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa.
Tällä kurssilla ei ole tarpeen perehtyä tarkemmin yksittäisten vastavalistuksen hahmojen ajatteluun. Mainittakoon kuitenkin, että tärkeimpiä vastavalistuksen jästiajattelijoita olivat esimerkiksi fasismia merkittävin konservatismiin vaikuttanut Edmund Burke, edistysajattelun hylännyt Johan Gottfried von Herder, autoritarismin puolestapuhuja ja fasismin ajatushistorian kenties keskeisin ajattelija Joseph de Maistre sekä individualismin torjunut Louis de Bonald. Taikamaailmassa vastavalistuksen ajattelijoista tunnettu on erityisesti taikaministerinäkin toiminut Perseus Parkinson, joka tunnetaan hierarkisesta yhteiskuntakäsityksestään. Hän myös piti taikovan ja taikomattoman väestön eroa luonteeltaan rodullisena.
Vastavalistuksen aateperinteen ohella jästifasismi kumpusi 1700-luvulla syntyneestä ja 1800-luvulla läntisen maailman keskeisimmäksi poliittiseksi opiksi nousseesta nationalismista. Nationalismi eli kansallisuusaate korostaa kansan ja kansakunnan merkitystä kulttuurissa ja tämän kurssin kannalta keskeisesti politiikassa. Nationalistisessa aatteessa kansallinen identiteetti ja sen ilmentäminen sekä kansan itsemääräämisoikeus ovat tärkeitä. Nationalismi ei ole vaikuttanut ainoastaan jästifasismin syntyyn, vaan lukuisat erilaiset nationalistiset liikkeet poliittisen kentän eri laidoilta ovat syntyneet ja kuolleet nationalismin lapsina.
Taikafasismin synnyn kannalta nationalismin merkitys on kuitenkin vähäisempi ellei liki olematon. Vain muutamissa taikafasistisissa liikkeissä kansallisuus muodostui keskeiseksi tekijäksi. Yleisesti siinä missä jästifasismien yhteisö määrittyi ennen muuta kansan ja kansakunnan pohjalta, taikafasismissa tämä yhteisö oli ensisijaisesti taikamaailma.
Myös taikaväestön parissa oli nationalistisia aatteita, mutta niistä ei missään vaiheessa kehittynyt yhtä vahvoja kuin jästimaailmassa. Syitä tähän on tutkittu taikahistorioitsijoiden parissa runsaasti, eikä täydelliseen konsensukseen ole päästy. On kuitenkin selvää, ettei vähäisimpänä syynä voida pitää velhojen ja noitien identifioitumista ennen muuta oman taikayhteisönsä jäseniksi ja vasta toissijaisesti kansakunnan jäseniksi.
Noitavainot olivat 1600-luvulla huipussaan ollut läntistä taikamaailmaa ravistellut ilmiö, jossa kuoli tuhansia taikojia, mutta runsaasti enemmän noitina ja velhoina pidettyjä jästejä. 1600-luvun lopulla Kansainvälinen Velholiitto solmi kansainvälisen salaisuussäädöksen, jonka myötä taikojat kätkivät itsensä taikomattomalta väestöltä. Taika- ja jästimaailman erottamisen politiikka oli tuloksellista, eikä merkittäviä konflikteja jästien ja velhojen välillä esiintynyt 1700- tai 1800-lukujen aikana.
Tämä erottaminen johti ensinnäkin siihen, että taikova väestö vietti yhä enemmän aikaa erillään jästiyhteisöstä, joka puolestaan vaikutti taikayhteisön merkityksen kasvuun taikojien identifioitumisessa.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut noitavainojen ainut vaikutus taikafasismin taustalla. Katkeruus vainoja suorittaneita jästejä kohtaan oli ensimmäisinä vuosikymmeninä ilmeistä taikovan väestön keskuudessa ja ajan kuluessa myös kansainväliseen salaisuussäädökseen kulmiutuvaa taika- ja jästimaailman erottamisen politiikkaa alettiin monissa piireissä kyseenalaistaa. Identifioituminen taikayhteisöön oli vahvaa, mutta erillään eläminen turhautti monia. Monissa piireissä kansainväliset salaisuussäädökset nähtiin epäoikeudenmukaisena sopimuksena, jolla taikojat pakotettiin piilottelemaan, vaikka jästit olivat tehneet salaisuussäädöksiin johtaneet rikokset.
Proto-fasistisessa retoriikassa kansainvälistä salaisuussäädöstä pidettiin käytännössä poikkeuksetta häpeällisenä sopimuksena, jossa vahvempi osapuoli väisti heikomman tieltä. 1700- ja 1800-lukujen myötä turhautuminen jästeiltä piilotteluun kasvoi sekä fasistisluonteisen ideologian parissa, että yleisemmin. Salaisuussäädösten purkaminen nähtiin maltillisissa piireissä ensimmäisenä askeleena jästi- ja velhoyhteiskuntien täydellistä sulauttamista ja rauhanomaista yhteiseloa kohden. Fasistit puolestaan halusivat yleisimmin purkaa salaisuussäädökset, jotta taikojat voisivat muuttaa radikaalisti velhojen ja jästien välistä yhteiskuntajärjestystä. Toisten mielestä velhojen piti kostaa noitavainot, toisten mielestä ottaa valta itselleen ja kaikkein äärimmäisimmät henkilöt ehdottivat jästien karkottamista tai tuhoamista.
Tehtävät
- Määrittele lyhyesti omin sanoin tarvittaessa muita lähteitä käyttäen seuraavat sanat: a) Valistus b) Vastavalistus.
- Edellisellä oppitunnilla esitelty jästin laatima fasismin määritelmä ei sellaisenaan sovi taikafasismiin. Taikafasismilla on myös osittain erillinen aatteellinen perusta jästifasismiin verrattuna. Onko taika- ja jästifasismia mielekästä edes käsitellä samana ideologiana? Perustele.
- Mitä ajatuksia kurssin toinen oppitunti sinussa herättää?
Taikuuden historian opinnot 